| There are no translations available.
http://www.sisallissota.fi/images/stories/Kuvat/etusivu/joki.jpg Sisällissota jätti kansakuntaan haavat, jotka ovat edelleenkin lääkitsemättä, Suomessa on monta sukua ja sukupolvea jälkeläisineen etsimässä tietoa ja myös anteeksiantoa. Historiapuisto antaa mahdollisuuden käydä näitä tuntoja lävitse. Tästä on hyvä esimerkki esim. Pennsylvanian Gettysburg ja Mississippin Vicksburg U.S.A:ssa. Miljoonat molempien osapuolten jälkeläiset autoilevat täydessä sovussa perehtymässä yhdeksi maansa historian käännekohdaksi muodostuneen sodan asetelmiin ja kulkuun hienosti entisöidyillä, opastetuilla, puistoiksi muunnetuilla tappotanterilla. (liite1. Martti Häikiö ”Tappotantereista historiapuistoja” HS - Sunnuntai - 31.5.1998. ) Tervetuloa, täältä löydät tietoa yhdistyksestä ja hankkeesta.
Sivuston kautta voit hakea jäseneksi, kysyä lisätietoja, lähettää palautetta tai liittyä postituslistoille.
Suomen Sisällissotamuseoyhdistys ry perustettiin 12.10.2010. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vuoden 1918 tapahtumista puolueettomasti kertovan Suomen Sisällissotamuseon tai -keskuksen ja historiapuiston perustamista Vilppulaan.
MIKSI VILPPULAAN
Kiinnostusta sisällissotaa kohtaan lisää sen paikallisuus sekä totaalisuus. Varsinkin Etelä-Suomessa lähes jokaisella suomalaisella oli jonkinlainen osa sisällissodassa. Tämä ei tarkoita sitä, että läheskään kaikki olisivat tarttuneet aseeseen tai toimineet huollollisissa tehtävissä punaisten tai valkoisten riveissä. Pikemminkin kyse oli siitä, että lähes jokainen oli jollain tavoin mukana tapahtumissa: sotimassa, todistamassa, ilmiantamassa, takavarikointien kohteena, tapahtumien passiivisena seuraajana. Jokaisen muistiin vuosi 1918 jätti lähtemättömän jäljen. Jokseenkin varmasti voitaneen väittää, että esimerkiksi jonkin pirkanmaalaisen paikkakunnan asukkaat – niin valkoiset kuin punaisetkin – osasivat elämänsä loppuun saakka nimetä jonkun muiston siitä päivästä, jolloin valkoiset punaisen vallan jälkeen saapuivat paikkakunnalle. Samanlaisia lähtemättömiä muistoja oli varmasti asukkailla niillä paikkakunnilla, joihin punakaartilaiset onnistuivat sodan alussa marssimaan.
Suomessa on lukemattomia eri alojen museoita vaatimattomista kotimuseoista suuriin museokomplekseihin. Vuoden 1918 sisällissodan tapahtumista kertova museo kuitenkin puuttuu, vaikka tässä kansallisessa murhenäytelmässä ja sitä seuranneessa väkivallassa sai surmansa lähes 40 000 ihmistä. Sisällissodasta kertovan museon sopivia sijoituspaikkoja voisivat olla esimerkiksi Tampere, Lahti ja Vilppula.
Vilppulan sopivuutta sisällissotamuseon sijoituspaikaksi puolustaa paikkakunnan symbolinen merkitys punaista ja valkoista Suomea jakavana rintamapaikkana. Vilppula oli paikka, johon rintama jähmettyi kaikkein selvimmin heti sodan ensimmäisinä päivinä. Pohjanmaalta saapuneet valkoiset turvasivat Vilppulassa sodankäyntinsä kannalta elintärkeän Haapamäeltä Pieksämäelle kulkeneen poikittaisen rautatielinjan.
Valkoisille Vilppula merkitsi punaisen vallankumouksen leviämiselle asetettua sulkua. Punaiset yrittivät Vilppulan kautta edetä pohjoiseen levittääkseen vallankumouksen valkoisten hallussaan pitämille alueille. Ensimmäisiin taisteluihin osallistui punaisten rinnalla myös venäläisiä joukkoja, jotka toivoivat pääsevänsä Vilppulan kautta avuksi valkoisten Pohjanmaalla ahdistamille venäläisille varuskunnille.
Rintama jähmettyi Vilppulaan puoleksitoista kuukaudeksi, helmikuun alusta maaliskuun puoliväliin saakka, jolloin kenraali Mannerheimin komentama valkoinen armeija aloitti Tampereen valtausoperaation. Siihen saakka Vilppula oli yksi sodan kuuluisimmista rintamalinjoista, ja molemmin puolin puhuttiin Vilppulan rintamasta. Käytännössä kyse ei ollut pelkästään Vilppulasta, vaan tähän rintamaan luettavasta Ruovedestä, jossa käytiin todellisuudessa kiivaampia taisteluita kuin itse Vilppulassa.
Vilppulan taisteluissa nähtiin oman aikansa sodankäynnin moderneimpia aseita: panssarijunia, lentokoneita, tykkejä ja konekiväärejä. Molemmat osapuolet koostuivat kuitenkin pääosin varsin huonosti koulutetuista joukoista, joten sodankäynti ei edes sen ajan mittapuun mukaan ollut kovin modernia.
Tuomas Hoppu 2011
Raskasta tykistöä Vilppulassa 1918. Sotamuseon kuva-arkisto
|
