Hankkeen uutiset
Akseli Gallen-Kallela Vilppulassa helmikuussa 1918
Print E-mail
There are no translations available.

Sisällissodan alkuvaiheessa helmikuussa, Vilppulassa olevien valkoisten joukkojen mukana olivat kahden viikon ajan myös taiteilija Akseli Gallen-Kallela ja poikansa Jorma Gallen-Kallela. He tulivat Vilppulaan Ruovedeltä Haapamäen kautta. Kirsi Gallen-Kallela kirjoittaa: "Isä ja Jorma keinottelivat itsensä Vilppulan rintamalle, missä vallitsi kova ja yhä koveneva painostus. Siellä isä sai olla mukana kaksi viikkoa, mutta kun Mannerheim sai kuulla, että isä oli rintamalla, hän komensi tämän sieltä pois." Kirsti Gallen-Kallela. Isäni Akseli Gallen-Kallela s. 544.

Akseli_G-K_Vilppulan_asemalla_1918_580_x_326      

Akseli Gallen-Kallela Vilppulan asemalla helmikuussa 1918.
Kuva teoksesta Suomen vapaussota kuvissa I.
 
Sisällissotamuseo esiselvityshankeen 2012 loppuraportti
Print E-mail
There are no translations available.

Loppuraportti pdf-muodossa.

Lataa/avaa loppuraportti (Web 1.7 Mt)

Lataa/avaa loppuraportti (Print 20 Mt)
 
Tarinoita Vilppulasta 1918
Print E-mail
There are no translations available.

Vilppulan Vaihe 1918 - näyttelyyn tullaan kokoamaan esineitä, valokuvia, arkistoaineistoa ja muistitietoa. Kevään aikana aineistot kootaan yhteen ja niistä valikoidaan näyttelyyn tulevat. Kaikki kerätty tieto tullaan tallentamaan sähköiseen muotoon jonka pysyvä säilytyspaikka päätetään hankkeen lopussa.
 
Hankekatsaus 1/ 2012
Print E-mail
There are no translations available.

Hankekatsaus 12.1.2012

Sisällissotamuseo -yhdistyksen käynnistämä esiselvityshanke on edennyt puoliväliin. Selvitysmies aloitti tehtävässä 9. syyskuuta viime vuonna. Hankkeen ensimmäiset kuukaudet on selvitetty sisällissotaan liittyvän aineiston määrää ja sijaintia sekä maakuntamuseoiden kantaa uuden erikoismuseon perustamiseen. Vastaukset saatiin 18 maakuntamuseolta ja kävi ilmi että aineistoa (esineitä, valokuvia ja arkistoaineistoa) on olemassa eri puolilla maata mutta, Tampereen Vapriikkia lukuun ottamatta, sota ei ole erityisesti näyttelyteemana missään kyselyyn osallistuneista museoista. Sotaa joko ei esitelty ollenkaan tai se oli osa museon perusnäyttelyä. Tarvetta paikalle, joka keskittyisi sodan esittelyyn, on selvästi olemassa.

Selvitysmies on perehtynyt erilaisiin 2000-luvun aikana suunniteltuihin tai toteutettuihin museohankkeisiin.* Näistä on kattavasti materiaalia Internetissä ja aineiston perusteella joulukuussa haastateltiin Kirjankeskus Pukstaavin toiminnanjohtajaa sekä Kannaskeskuksen projektipäällikköä. Molemmat hankkeet perustuvat keskuksen/museon toteuttamiseen ilman omia kokoelmia joten lähtötilanne on samanlainen kuin Vilppulassa. Hyvänä apuna on ollut myös valtakunnallisen palomuseon selvitys vaikka museota ei sitten perustettukaan.

Tutkituilla museoselvityksillä on ollut erilaisia rahoitusmalleja ja taustayhteisöjä, yleisimpinä museoyhdistys tai – säätiö. Hankkeissa kohdekaupunki oli mukana vähintään tarjoamalla museolle/keskukselle toimintatilaa. Myös vahva taustaorganisaatio on olennainen hankkeen käynnistämisvaiheessa. Sisällissotamuseoyhdistyksen tulisi laajentaa jäsenpohjaansa ja/tai käynnistää säätiön muodostamiseen tähtäävät neuvottelut.

Toteuttamisvaihtoehdot

Hankkeen puolivälissä esitetään neljää toteuttamisvaihtoehtoa jotka voidaan toteuttaa peräkkäin tai vain jokin niistä. Vaihtoehdot ovat: Vilppulaan toteutettava historiapuisto, Vilppulan Vaiheesta kertova näyttely, Sisällissotaan keskittyvä museoverkosto sekä Sisällissodan historiakeskus. Perustamis- ja ylläpitokustannuksiltaan näyttely on pienin ja varsinainen keskus suurin.

Sisällissotamuseoyhdistys päätti kokouksessaan tammikuussa että kaikkia vaihtoehtoisia malleja kehitetään pitemmälle. Myös rahoitusvaihtoehtojen selvittäminen riippuu valitusta mallista. Meneillään oleva EU-hankekausi päättyy 2013 ja tässä vaiheessa voisi olla realistisempaa saada rahoitusta pienemmälle hankkeelle tai siirtää isompi kokonaisuus odottamaan 2014 alkavaa uutta hankekautta.

Nimi – Sisällissodan historiakeskus

Tässä vaiheessa on luovuttu museosta työnimenä, sillä perinteisen museotoimintamallin toteuttamiseen tarvittavaa omaa kokoelmaa ei Vilppulassa ole. Vilppula-seuralla on joitain sotaan liittyviä esineitä ja valokuvia mutta ne eivät riitä omaksi museokokoelmaksi. Tämän vuoksi jatkossa puhutaan sisällissodan historiakeskuksesta, joka pitää sisällään niin näyttely- kuin tutkimustoiminnankin. Aineistoa tulevia näyttelylainoja silmälläpitäen tuntuu löytyvän Suomen museoista riittävästi. Keskuksen toiminta-ajatuksen voisi tiivistää seuraavasti:

  • Historiakeskuksen tehtävä on edistää Suomen sisällissotaa koskevan tiedon saatavuutta ja lisätä ymmärrystä sodan syistä ja seurauksista. Keskus järjestää näyttely-, tapahtuma-, koulutus- ja julkaisutoimintaa. Sodasta kerrotaan totuudenmukaisesti, yleistajuisesti ja elämyksellisesti, erilaiset kohderyhmät ja näkökulmat huomioiden

Sijainti

Keskuksen tai näyttelyn sijoituspaikasta Mänttä-Vilppulassa ei ole vielä ehdotusta, sillä aiemmin hankesuunnitelmassa mainittu Koivuniemi on kaupungin omistuksessa mutta kaupungin kantaa rakennuksen ja koskenrannan tulevasta käytöstä ei ole. Sodan kannalta keskeinen Kuutola-rakennus (jossa toimi valkoisen armeijan huoltokeskus ja upseerien majoitus) on myyty kaupungilta yksityiselle marraskuussa 2011. Vilppula-seura on jättänyt Kuutolasta rakennussuojeluesityksen Pirkanmaan ELY-keskukselle, jotta rakennusta ei ainakaan purettaisi.

Vilppulan rautatieasema, joka myös oli keskeinen 1918, on tällä hetkellä liikenneviraston omistuksessa ja VR:llä on käytössään 2 huonetta. Lisäksi rakenuksessa on henkilökunnan sosiaalitiloja. Mahdollisesti osaa rakennuksesta voitaisiin tulevaisuudessa vuokrata. Perustelut historiakeskuksen perustamiseksi Vilppulaan edellyttää, että keskus sijoitetaan historiallisesti vuoden 1918 sotaan liittyneeseen rakennukseen. Tästä kokouksen osanottajat olivat yksimielisiä. Esiselvitys jatkuu yhteydenotoilla alueen toimijoihin; yhdistyksiin ja yrityksiin sekä historiapuiston ideointisuunnittelulla.

Tarja Antikainen

Valkoisten tykistöpatteri Vilppulassa 1918. Sotamuseon kuva-arkisto